Takaisin etusivulle
Lisäkirjoitus kirjoitukseeni ”Venäläinen
Turku”
TURUN TURUT
TORGU JA TURKU
TORGU, ÅBO JA TURKU
Turun ruotsinkielisen nimen Åbo (vanhassa muodossa Aboa) alkuosa
juontaa muinaisruotsin sanaan ”joki” ja jälkiosa saman
kielen sanaan ”asukas”. Åboa sana tarkoittaa ilmaisua
”joenvarren asukkaiden”.
Turun suomenkielinen nimi Turku juontaa sitä vastoin muinaisvenäjään
mer-kityksessä ”kauppapaikka” ”tori” (venäjänkielen
”torgu”). Turku on alkupe-räismerkityksessään
tarkoittanut samaa kuin sana kaupunki eli toria kauppa-paikkaa.
Tunnettu nimitys ”Suomen Turku” edellyttää myös
muiden turkujen (eli kauppapaikkojen) olemassaoloa. Niitä onkin
ollut muinoin monella eri suun-nalla.
On myös väitetty, että Turku olisi alun perin novgorodilaisten
perustama tai heidän kauppansa dominoiva kauppapaikka. Kaikki tutkijat
eivät kuitenkaan ole halunneet olla tässä asiassa samaa
mieltä.
Suomen kielen turku on asetettu novgorodilaisten kanssa käydyn
kaupan yh-teyeteen samoin kuin monet muutkin vanhat slaavilaiset lainasanamme
(tava-ra, lusikka jne.). Myös Vepsän saaren nimi on liitetty
Novgorod-yhteyteen sil-lä Novgorodissa asuin muinoin paljon vepsäläisiä.
800-luvulla perustetun Novgorodin johtajat pakkokastoivat koko Karjalan
ilmeisesti viimeistään 1100-luvulla ja ulottivat ortodoksisen
kirkon (Konstantinopolin) vaikutuksen Varsinais-Suomeen asti. Rooman
kirkko harjoitti siksi täällä kirkollista ja val-tapoliittista
toimintaa, jolla se pyrki mitätöimään Novgorodin
ja ortodoksien vaikutuksen. Esimerkiksi Unto Salon mukaan novgorodilaisten
kaupankäyntiä Aurajoen suussa on pidettävä historiallisena
tosiasiana.
Daniel Juslenius on maininnut Uuden Turun ja tämä edellyttää
Vanhan (tai usean) Turun olemassaoloa. Tämän seudun vanhin
turku on ehkä ollut Sata-van Turkukallio, seuraava vanha turku
on ollut Koroisten niemi.
Unto salon mukaan sana Koroinen viittaa mahdollisesti muinaisvenäjän
sa-naan gorod eli ”aitaus” ”kaupunki”. Koroisten
kohdalla laskee Aurajokeen Vähäjoki-niminen pieni joki ja
varmasti tiedetään se, että Koroisten kohdalla on ollut
vanha kauppa- ja satamapaikka sekä piispanistuin keskiajan alussa.
Koroisten niemen ja lähialueen argeologiset tulevat paljastamaan
monta uutta tietoa Turun yhteyksistä Venäjän suuntaan.
Alueella jo tehdyt koekuopat ovat antaneet vihiä siitä, että
alueella on ollut asutusta.
Kielitieteelliset tutkimukset viittaavat Turunmaan ja Viron väliseen
yhtey-teen. Matti Klinge on kirjoittanut kyseisestä yhteydestä
ja meri (Suomenlahti) on toiminut siinä yhdistävänä
elementtinä. H. R. Nevanlinnan mukaan viro-laisista on löydetty
suomalaiset erikoisominaisuudet kahdessa eri tutkimuk-sessa. Löydettyjen
ominaisuuksien tiheydet ovat noin puolet suomalaisista. Nevanlinnan
mukaan osa suomalaisten juurista on puolestaan Euroopan ulko-puolista
alkuperää.
Turun seudulla on runsaasti venäläisperäisiä paikannimiä.
Moskovalainen ar-geologi V. V. Sedov pitää Koroisten niemen
viereisen Virusmäen krusifikseja venäläisinä. Vastaavia
ristejä on löydetty mm. Novgorodin seudulta. Jotkin esinelöydöt
viittaavat mahdollisiin yhteyksiin Itä-Venäjälle Kama-
ja Vjatka-joen alueelle. Novgorodin kauppahistoriassa olleiden nimien
tulkinnan perus-teella on oletettu Aurajoen laakson asukkaiden olleen
suorissa kauppayhteyk-sissä myös novgorodilaisten kanssa 1100-
ja 1200-luvuilla ennen kaupan kes-kittymistä kaupungin lopulliselle
paikalle. Paaskunnan kylää on pidetty mah-dollisesti novgorodilaisten
kauppiaiden majapaikkana.
Turulla on ollut luonnollisesti yhteyksiä myös moneen muuhun
ilmansuun-taan kuin itään. Esimerkiksi yhteyksistä Saksaan
mainittakoon esimerkkinä Suurtorin keskiaikainen asemakaava. Siinä
on merkille pantavaa pitkä ja ka-pea tori, jonka toisessa päässä
on raatihuone ja toissa silta Aurajoen yli. Tär-kein asemakaavan
esikuva on Danzig. Varma tieto on se, että Turun sekä Itämeren
piirin muiden kaupunkien laivat tekivät 1550-luvulla eniten edesta-kaisia
matkoja Danzigiin (yhteenlaskettu lukumäärä).
Turun historia on hyvin kansainvälinen. Ja on myös toivottavaa,
että Turun historia jatkuisikin hyvin kansainvälisenä.
Ja siltä myös näyttää nyt kun Tu-russa asuu
yli 6 000 maahanmuuttajaa ja pakolaista.
TURUN VENÄLÄINEN RUUTUKAAVA
Turun palo alkoi 4.9.1827 ja palossa tuhoutui 1126 tonttia ja yhteensä
2543 rakennusta (Lilius Engel-näyttelykirjassa näyttely: 7.8.-14.9.1990,
Dahl-ström).
Kenraalikuvernööri Zakrevski määräsi, että
asemakaavan pääkadut on tehtävä 45 kyynärää
ja sivukadut 30 kyynärää leveiksi. Henrik Liliuksen mukaan
tä-mä on todennäköisesti tulkittava venäläiseksi
vaikutukseksi. Asemakaavaan liittyy lisäksi myös toinen venäläisvaikutus.
Asemakaavan mukaan pää- ja jo-kikatujen samoin kuin torien
ja aukioiden reunoille tuli rakentaa vain kivitalo-ja (Lilius s.259,
Engel-näyttelykirja, näyttely tuomiokirkon kryptassa Helsin-ki).
Venäjän kaupunkitaiteessa korostettiin kaupungin leveitä
pääkatuja usein määräyksellä, että
niiden varrelle sai rakentaa vain kivitaloja. Liliuksen mu-kaan Engel
on voinut saada ideansa rajata kivitaloalue Turussa juuri mainitul-la
tavalla venäläisistä asemakaavoista.
Turun arkkitehdit, jotka piirsivät uuden ruutukaavan määräysten
pohjalta ve-näläishenkisiä empire-rakennuksia eivät
olleet lainkaan arkkitehtejä.
Vuonna 1827 sattuneen tulipalon jälkeen Turun harrastaja-arkkitehdit
eli po-liisimestari C. Jonsson, kauppias P. J. Gylich, kasööri
C. F. Bäck ja muurari E. J. Wennerqvist käytivät Mikael
Sundmanin mukaan pietarilaisia mallikirjo-ja. Kysessä oli viisi
”Sobranie Fasadovin” nidettä (painettu 1808-12) ja ne
oli koonnut Andrejev Zaharov (s.29, Mikael Sundman, Arkkitehti arkkitehtuuri
ja yhteikunta, kirjassa näytely-Rakennushallitus 1811-1986 175
vuotta, näyt-tely: 4.9.-12.10.1986, Suomen rakennustaiteen museo).
Jos joku on kiinnostunut venäläisen kaupunkitaiteen ja ruutukaavan
historias-ta hänen kannattaa tutustua seuraaviin teosiin:
A. W. Bunin
Geschichte des russischen Städtebaues bis zum 19. Jahrhundert.
Schriften des Instituts fur Theorie un Geschichte der Baukunst. Berlin
1961.
V. Skvarikov
Otserk istorii planirovki i zastroiki russkih gorod. Moskva 1954.
Polnoe sobranie. Zakonov Rossijkoj Imperii (Sobranie pervoe9. Kniga
certzej i risunkov. (Plany gorodov). Sanktpeterburg 1839.
Jukka Paaso
yleissuunnitteluarkkitehti
TURKU
Takaisin etusivulle